Pikkuharmaa harmaaseen arkeen

Haluatko tehdä juhlamekoistasi sopivampia arkiseen käyttöön? Ajatuksen tasolla pikkuharmaa, silkkihuivi ja kikkurakampaus eivät ihan johdattele luentokalvojen tuijottamisen jännittävään maailmaan, mutta yhdistettynä yleisrähjäisyyteen, höpöön ruususalkkuun ja kuraisiin saappaisiin ei kenelläkään käy pienessä mielessäkään, että olisit suunnistamassa kohti suuria juhlallisuuksia.

(Oikeasti olen luullut jo viisi vuotta, että tämä mekko olisi minun vaatekaapissani se_kuuluisa_pikkumusta. Tänään vihdoin tajusin sen olevan vain hyvin hyvin harmaa.)

Ja tuo salkku. Miksi olenkaan piilotellut sitä kaapissani nämä viimeiset pari vuotta? Tuskin minkään järjellisen syyn vuoksi. Sen kanssahan on äärettömän hyvät mahdollisuudet leikkiä pukuleikkejä, joissa hieno, mutta kovin mysteerishenkinen leidi astuu kapsäkki olallaan junaan. Mistä puheen ollen, huomenna matka kohti Helsinkiä ja pikkuneidin ristiäisiä. Voi hellanlettas ja tuituivaan toivottavasti kukaan ei odota, että tällä(kään) kertaa osaisin käsitellä parikuukautista vauvaa ilman pudotusvaaraa. Pelkkä katseleminenkin riittää minulle, mmkay.

She's the wonder girl

Sellaisina päivinä, kun energiataso on matalimmillaan, laitetaan päälle sisäistä Wonderwomania henkivä paita ja juodaan kymmenen kuppia kahvia. Japanin konditionaalisäännöt tuntuvat edelleen yhtä ylitsepääsemättömiltä, mutta hiusten kampaaminen voisi jo sujuakin.

Olisi miljoona asiaa tehtävänä esseistä, keskustelutehtävistä ja työhakemuksista lähtien, mutta minua kiinnostaa vain Al Jazeeran seuraaminen. Miten minun voidaan odottaa keskittyvän johonkin niin pieneen, kun muualla maailmassa tapahtuu jotain noin suurta?