maanantai 10. elokuuta 2009

Kesämökkeilyä ja palamisen helppous

Vietin melkein koko viime viikon mökillä. Eipä sitä oikein parempaakaan voi keksiä, kun lämpötila huitelee kahdenkymmenen paremmalla puolella ja jotenkin pitäisi pystyä keskittymään opiskelemaan Kirjallisuuden periodit ja genret-aiheiseen tentiin. Eli tämä tyttö suuntasi tiensä kohti ihanaa järvimaisemaa ja laiskaa laiturilla lekottelua, kauas pois kaikista maailman häiriötekijöistä tietokoneesta kämppikseen. Olinpa ehkä vähän mielissäni eikä tehnyt edes pahaa lueskella Ranskan klassikoista ja romantikoista, kun tasaisin väliajoin sai suorittaa kesän mielipuuhaani pulikointia.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Bikinien ja ohuen ja mahdollisimman puristamattoman kesämekon lisäksi must mökkiasioihin kuuluu aurinkovoiteet. Olen nykyään ihan uskomattoman paranoidi uv-säteilyn kanssa. Tämä iho ei vaan suostu ruskettumaan tai jos ruskettuu se ilmenee hyvin paikallisina pieninä ruskeina pisteinä, joita myös pisamoiksi kutsutaan. Ruskettumisen sijaan tulipunaisen väri on minun iholle huomattavasti tutumpi, vaikka kuinka yritän suojella sitä. Ei ole siis yhtään liioittelua, että näin myöhään kesälläkin minulla on matkassa kaksi 30-kerrointa. Nyyh. Joku hinta näistä hiuksista pitää maksaa. Oon jopa yrittänyt syödä tomaattipyreetä, koska katsoin kerran Prisma-dokumentin, jossa vakuutettiin, että sitä puputtamalla muuttuu vähemmän paloalttiiksi. Arvaatkaa auttoiko. Selvinä vaikutuksina huomasin vaan ällötyksen ja halun vältellä tomaatteja.

Image and video hosting by TinyPic

Mutta vaikka kuinka lotraan suojavoiteillakin ja välttelen pahinta keskipäivän aurinkoa niin uskomatonta kyllä palan siltikin ja vielä ihan käsittämättömistä kohdista. Vai mites on se, että olkapäät ja nenä ei muutu miksikään, mutta polvitaipeet kärähtää täydellisesti? Kuka helvetti saa polvitaipeensa poltettua?

Image and video hosting by TinyPic

Haha. Arvatkaa vaan oliko pyöräileminen ja portaiden kulkeminen hiukkasen kivuliasta noiden koipien kanssa.

6 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Oi voi, palovammat näyttää aika pahalta :( Itse laitan myös vieläkin aurinkorasvaa, tosin vain kaksikymmpistä :D Palan tosi herkästi, vaikken ehkä ihan yhtä herkästi kuin sinä. Eilen loikoilin rannalla ja sain kauniin punotuksen, vaikka laitoinkin rasvaa. Onneksi asutaan suomessa ja täällä tuo auringon vaikutus on vielä aika vähäistä!

babooshka kirjoitti...

Elina - Joo en oo kyllä pahemmin ulkomaanmatkoilla aurinkoon uskaltautunut :D Se on tää meidän punapäiden elämää välillä niin rankkaa, kun koko ajan pitää olla skitsoilemassa auringon suhteen :)

Boobettes kirjoitti...

Aij, näyttää kyllä tosi kivuliaalta :( ehkä sun iho vaan vaatis isompaa suojakerrointa ja lisäystä useemmin..itse käytän koko kesän 30kerrointa etten vain pala. Penskana käräyttäny ittensä niin monesti etten tahdo kestää sitä tuskaa enää koskaan ;(

babooshka kirjoitti...

Boobettes - Joo. Oon tällä hetkellä syyttänyt polvitaipeitteni hikoamista. Jospa se kuljetti kaiken aurinkovoiteen pois :D

S kirjoitti...

voi parka, naurahdin osaaottavasti noille polvitaipeille! voi vaan kuvitella kuinka paskamaiselta tommoinen tuntuu kun olkapäiden palaminenkin sattuu jo niin että itkettää

babooshka kirjoitti...

susa - Joo ja tää oli vielä eka kerta kun mulla paloi joku paikka noin pahasti ja sen täyty sitten olla herkkääkin herkemmät taipeet, äärh.