sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Pieni talo preerialla

Uusi mekkorakkauteni on ollut viikon aikana päälläni neljänä päivänä. Näin käy todella todella harvoin. Yleensä tulee ihan ällönuutunut-olo, jos koko ajan sombailee samoissa kamppeissa. Mekko on löytö Pelastusarmeijalta ja pitsikoristukset edessä ovat taas minun herkkää lisäystäni.

Käytiin tänään perheen kanssa syömässä Fransmannissa enkä voi kyllä hirveästi kehua. Tilasin kampasimpukoita (jotka oli kyllä nameja, mutta joita oli tyyliin neljä pikkuruista kokkaretta) ja sienirisottoa (jota oli huomattavasti enemmän ja ällöttävän kermaista). Palvelukin oli kovin zombimaista. Mööö.

Tytöt on muuten parhaita.
Oorait nyt pitäisi kai uhmata Oulun aivan hirveää tuulta ja sadetta ja pyöräillä poikaystävän luokse. Ja sitten patonkia natustelemaan, nomnom.

9 kommenttia:

Christina kirjoitti...

Onpa kyllä ihan mielettömän suloinen tuo mekkosi!

Pupu kirjoitti...

Aivan mahtava mekkolöytö! :)Saanko udella, löytyikö linja-autoaseman kirpparin retrorekistä...?

babooshka kirjoitti...

christina - kiitos! Olen itsekin aivan rakastunut.

pupulihavisto - No todellakin löytyi :) Sieltähän ne suurin osa minun aarteistani aina on. Jos on illlalla jotain menoa ja tuntuu, ettei oo mitään päällepantavaa niin tämä tyttö kipittää aina bussiasemalle päin. Iih "retroa, ihanan värikästä".

Anonyymi kirjoitti...

mekko<3
-The A

Anonyymi kirjoitti...

Tosi söpö mekko. Mullakaan ei oo mitää hyviä kokemuksia fransmannissta.

Salka kirjoitti...

Oi, mikä mekkoupeus :) Minäkin haluan ruutumekon!

babooshka kirjoitti...

The A (hihi) - kiits :)

vadelma - Kiitos. Joo sinne ei kyllä tarvi enää toista kertaa mennä. Olin nälkäinen samantien, kun pääsin kotia :/

salka - Kiitos. Ai niin eikös ne ruudut ollut nyt uubermuodikkaita vai miten se meni? ;)

M kirjoitti...

aivan mahtavia vaatteita sulla mitä tätä blogia kurkkailin pikaisesti! pitää alkaa seurata. :)

babooshka kirjoitti...

pennyxcandy - Hii kiitos! Aina kiva, jos joku intoutuu kuikuilemaan tätä vähän pitemmäksi aikaakin :)