Euroviisupörriäinen-Babooshka

Aurinko lämmittää kroppaa ja illalla näkyvä maailman kaikkeuden paras laulukilpailu kutittaa munaskuita. Jos jotakin niin euroviisuja rakastan pyyteettömästi koko sydämestäni. Ei voi olla mitään hienompaa kuin älyvapaita esityksiä, viikoiksi päähän jääviä renkutuksia ja upeaa eurooppayhteisöllisyyttä. Minulle on sattunut myös siunaantumaan samanlaisia viisufriikkejä ystäväpiiriin. Kas mikä onkaan parempaa kuin hyvässä seurassa hehkuttaa esitysbiisejä viikkokausia ennen itse h-hetkeä. Lalalallaa.

Tämän vuoden suosikkeina minulla on Viro, Norja, Saksa ja Unkari (nyyh tiukat vihreät housut eivät päässeet jatkoon). Ja tietty sinivalkoiset lasit päässä joudun hehkuttamaan Waldos peopleta, vaikka se mies ei osaakaan räpätä yhtään ja naislaulajan ääni särkyy livenä.

Kaikkien aikojen viisusuosikki (heti Lordin jälkeen tietty) täytyy olla viime vuoden Bosnia & Herzegovinan esitys:



En keksi heti yhtään mitään viihdyttävämpää ja apua noi naislaulajan vaatteet <3__<3!

Meinaan olla oikein ihana kodinhengetär ja leipasta viisuvieraille kunnon Passiohedelmä-juustotortun, jonka ohjeen löysin Katja Palmdahlin Makunautintoja kasviksista-kirjasta. Kuola valuu jo valmiiksi, toivottavasti en vaan onnistu sössimään tätä hommaa.


Mutta hoo jottei tämän blogi idea ihan kokonaan unohtuisi, ihastellaan vielä minun tämän päivän kovin kesäisiltä haiskahtavia vaatteita:

(Meillä on varmaan maailman symppiksimmät parvekekoristeet haha)

Mekko - Le kaappi de isosisko
Paita ja vyö - second hand

Olen selkeästi sisäistänyt tämän kevään pastellimuodin, hihi.

Piipahdettiin poikaystävän kanssa Kaakkurin Bauhaus-kompleksissa, haettiin uusi Gamereactor-lehti ja ihmeteltiin maailmaa. En tajua miten ne kaksi elektroniikkakauppaa pystyvät olemaan siellä vierekkäin ja varsinkin kun Verkkokaupassa on oikeasti puolet halvempaa.

Olihan siellä sitten pakko tehdä vähän investointeja, vaikka oonkin tuhlannut tässä kuussa jo aivan älyttömästi rahaa (mutta onhan mulla varaa, kun sain kerta kesätöitä, JEI). Ostin halvimman mahdollisen muistikortin lainakameraan ja toteutin sisäistä nörttiäni:

Perseitä potkivia naissankareita ei vaan voi olla tietokonepeleissä liikaa.

Apua, mutta nyt oikeasti alkaa jo jännittää. Äänestän varmaan taas tapani mukaan suosikkejani ainakin kolme kertaa. Oon vähän pöljä sillä tavalla, nääs.