lauantai 16. elokuuta 2008

Naananananannnannnaa Katamari Damacyyy

Viime päivinä tämä tyttö on viipottanut ympäriinsä lähinnä tämän näköisenä: (kuva)
Hihii ystäväni muutti Helsinkiin, mutta tytön pleikkari kakkonen jäi minun hellään (ja kovin kuolaa erittävään) huomaani. Ensimmäistä kertaa elämässään tämä vannoutunut pc-nörtti hyppelehtii kunnolla konsolialueella. Ja voi että on kivvaa!Rynnättiin poikaystävän kanssa samantien pelikauppaan hirveän ostoslistan kanssa. Oli pakko päästä ostamaan kaikki ne pelit, joiden arvosteluja olin lukenut ja himoinnut (Shadow of the Colossus, We love Katamari, Jak 3, God of war 2)We love Katamarissa on sitä outoa hurmosta ja surrealismia, johon vain japanilaiset pelitalot pystyvät- Pyöritellään ylisöpöillä heppuleilla (suosikkini näkyykin ylempänä) palloa, johon tarttuu koko ajan enemmän ja enemmän tavaraa ja joka samalla kasvaa entistä isommaksi (.... .... ... Fabulous....). Niin nom nom.

Oikeasti olen jopa poistunutkin talosta pari kertaa ja silloin esiintynyt näissä hepenissä:
(Ilme on surullinen, mutta oikeasti sisälläni tunnelma hyvin voitonriemuinen - sääret näyttää ihanilta näissä kengissä!)Mekko, kengät, helmet, rusetti - second hand
Paita - H&M
En ole vielä yhtään innoissani syyskamppeista, kerrospukeutumisesta ja ruskan värisävyistä. Lämpöasteita on vielä yli 15, joten minä ainakin pukeudun keveisiin mekkosiin ja jätän sukat kaappiin niin kauan kuin mahdollista. Siispä Dagen efterin pizzanhakureissuun ja yleiseen hengailuun tänään halusin laittaa uuden kirpparilöytömekkoseni, johon suhtauduin aluksi hyvin epäilevästi röyhelöhihojen takia (mutta kas kas nehän pystyy peittämäänkin suht kätevästi):

Mekko ja koru - second hand
Vyö - Vila
Paita - H&M (oon kasvanut tähän ihan kiinni)
Yritin kovasti tähyillä taivaalle, mutta pilviä taitaa olla liikaa kuunpimennyksen bongaamiseen. Harmi, kun missasin sen osittaisen auringonpimennyksenkin. Enkä oo nähnyt tähdenlentojakaan pitkiin pitkiin aikoihin, höhpöh.

Meidän parvekkeelta on aivat ihanat näkymät Oulusta. Se oli yksi ensimmäisistä asioista, mihin tässä kämpässä rakastuin (myöhempiä olivat mm. pakastin, kaappitila, sininen kukkatapetti ja yhdeksännen kerroksen tarjoamat loistavat kuntoilumahdollisuudet)Voi Oulu. Pystynköhän ikinä muuttamaan täältä pois?

Niin ja jos minä olen alkanutkin omaksumaan isopäisen japaniotuksen olomuotoa niin poikaystävä on alkanut pitkällisten God of war 2-sessioiden tuloksena megamorfoosin Sodan puolijumalaksi:
(kuva)
Onneksi herra on jo valmiiksi kalju - vain arvet ja lihakset puuttuvat. Hihi. (..... ..... ..... Super ....)

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pleikkarikin on varmasti iloinen kun sitä joku oikeasti käyttää! Pitäkää sitä hyvänä.

Pupu kirjoitti...

Hauskoja ja sööttejä mekkosia! Ja lumoava tuo läskipallero-otus. ;)Kyllä japanilaiset ossaa!

babooshka kirjoitti...

anom - Kiitos Shanttunen! Ollaan pidetty se hurisemassa tosi aktiivisesti :)

pupulihavisto - Kiits :) Japanilaiset on ihania, kun eivät pelkää vaikuttavansa liian lapsellisilta kaikkine omituisine ideoineen.

Nana Q. kirjoitti...

Japanilainen surrealismi on kyllä oma juttunsa. Mutta varoitan: kerta-annokset on syytä pitää kohtuullisina.
Terv.nimim. Painajaisia Totorosta aivan liian nuorena

Anonyymi kirjoitti...

Sinulla on kieltämättä paras blogi, mitä Suomen maa päällänsä kantaa! Mahtava tyyli ja persoona olet!

babooshka kirjoitti...

nana q. - Tiedän ihan tasan tarkkaan, mitä tarkoitat: Painajaisia We love Katamarista kahden päivän pelaamissession jälkeen, hyi kamalaa.

Mutta Totoro on kyllä aika vahvaa tavaraa. Helposti muistin monia kohtauksia, vaikka leffan katsomisien välissä oli melkein kymmenen vuotta :)

anonyymi - Wau kiits! Vetää aika sanattomaksi tuollainen kehu :)

MouMou kirjoitti...

Oi, PS2!<3 Hyvä, että päätit kokeilla.:)

babooshka kirjoitti...

moumou: Niinpä <3! Oon itseasiassa jo kauan himoinnu pleikkari kakkosta, mutta en oo vaan raaskinut ostaa ja ollut ihan varma, ettei mun sormet millekään ihme konsoliohjaimille taivu :)