Shipmates ahoy

Holla holla holla. Tämä tyttö lähtee kohta kohti Kainuun korpimaita avokin perhettä moikkaamaan. Pääsy kauas pois kaupungin hälystä tulee juuri tarpeeseen. Varsinkin, kun eilen erehdyttiin Hevimestaan euroja maistelemaan. Yööh. Mahdoin olla aika luotaantyöntävää seuraa kaikille muille kuin omille tytöilleni, koska eräskin pöytäämme pyrkinyt jätkä selitti kaverilleen: "On tiukkoja ihmisiä ja sitten on vielä tuollaisia ihmisiä" ja osoitti minuun. Hahaa. En oo ikinä jaksanut olla se, joka suostuu höpisemään turhia känniääliöiden kanssa.

Tässä vielä napsaus eilisistä kamppeista, joissa näkyy kaikkien aikojen suosikkiväriyhdistelmäni sininen ja punainen. Hurrurrur ei sen parempaa ja päävärit rokspoks.

Paita, hame & kengät - Second hand
Sukkahousut - H&M
Vyö - Vima

Ooh ja ai niin. Hoi 27.11. Oulussa pyörivät bloggarit! Järjestetään blogimiittiä tuolloin pikkujoulujen merkeissä ja olisi huippua päästä näkemään vanhoja ja uusia naamoja. Jos kiinnostaa heitä minua sähköpostilla tai kommentilla niin sovitaan tarkemmin. Eikä sitten mitään sellaisia tekosyitä, että yhyy vasta alotin ja mun blogiakin lukee vain mun äiti. Kaikki on yhtä lailla tervetulleita.

Hihii. Mutta nyt tämä alkaisi pakkaamaan. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Mulle mulle kaikki heti mulle!

Tässä yhtenä kauniina päivänä sekosin ja aivan itte tilasin netistä jotakin (siis jotakin muutakin kuin indielafkojen seikkailupelejä). On nimittäin niin, että suloisen Muijan Etsy-postaukset saavat minut aina käymään keveillä ylikierroksilla ja tällä kertaa päästiin jopa sellaisiin kierroksiin, jotka johtivat suoraan toimintaan. Kliks, kliks ja kliks. Kaksi viikkoa odottelua ja nyt ne on mulla! Iiihihihiii. Koristehärpäkkeitä!

Nämä kaikki siis Etsystä Mary not Martha-myyjältä. Suosittelen. Tuo eka siis sidotaan takaa kiinni, mutta kahdelle muulle minun pitää kehitellä joku muu kiinnitystekniikka. En millään raaskisi vaan ommella niitä johonkin tiettyyn yläosaan, vaan olisi huppua, jos niitä pystyisi vaihtelemaan eri asukokonaisuuksiin. Saas nähdä mitä räpyläkäsilläni keksin.

Ja näytetään vielä vähän tätä second hand-mekkoa, jonka päälle olen härpäkkeitä mallaillut. Kertokaa oikeasti kanssanaiset, miten tällaisia avoselkäisiä asioita käytetään? Hommaanko sellaiset kananrintahärpäkkeet vai joko markkinoille on tullut rintsikoita, jotka jättävät selän avonaiseksi?

Homnomnom on minulla niin hirveitä ja päätävaivaavia ongelmia. Melkein tuntuu, että maailma kohta kaatuu päälle. Varsinkin, kun japanin opettaja juuri meilasi minulle tunnilla käydyt asiat... japaniksi. Haha, eihän tässä vasta ollakaan kuin alkeiskurssilla, oh nous.

Ps. Rakas maailma. Minusta on epäreilua, että ihmisillä, jotka eivät edes vaivaudu opettelemaan kameran käyttöä ja jotka ottavat ihan uskomattoman tökerön huonoja kuvia on oikeus omistaa hyviä ja kauniita kameroita, joista olisi vaikka mihin. Terveisin vihainen tyttö, joka googlaili tietoja unelmiensa kamerasta ja päätyi blogiin, jonka melkein kaikki kuvat oli otettu peilin kautta. Uaaagh kuolen.

Babooshka worships: Lady Gaga

O-ou. Minä en yleensä (paitsi tiskatessa) ole mikään maailman kovin påpmusiikin kuluttaja, mutta aa aa aa nyt lähtee ties kuinka monennetta tuhannetta kertaa tänä iltana Lady Gagan uusin video pyörimään. Kiitos tästä visuaalisesta loisteesta senkin ihana upea friikki. Tykkään susta.

Nyt on kyllä pakko kaivaa esiin kaikki suosikkirusettihärpäkkeeni ja kiinnittää ne hiuksiin ja tanssia ympäri kämppää. Pakko saada diskopallo minun kattoon heti hei!

Mutta siihen asti, sparkle sparkle princess Sparkle:

Kaikki nämä eri kirppareilta parilla eurolla. Oikeat kaupat on nykyään ihan tylsiä. Helmiä löytyy aivan muualta.

Mutta vielä kerran! Rah-rah-ah-ah-ah-ah! Roma-roma-mamaa! Ga-ga-ooh-la-la! Hahaa, melkein toivoisin, että oisin Facebookissa, jotta voisin spämmiä ihmisiä tällä.

Ihan naamat

Hop! Tajusin tässä, kun yritin epätoivoisesti kuvailla kämppäämme, että valotkin olisi aika hyvä olla olemassa. Ainakin siis, jos on tarkoituksena saada ilmaistua muutakin kuin sitä kuinka kaunista pikselimössö voi ollakaan. Noh, tyhjästä on paha nyhjästä, enkä minä nyt voi vaan lampunvarreksi muuttua yms. kliseitä. On pakko kuitenkin postata kuva kämpän uudesta suosikkipaikasta, johon on hyvä käpertyä pois ilkeältä maailmaalta ja kuvitella, ettei joka ikinen lihas kropassa huutaisi tuskissaan (kyllä, aloitin tankotanssin uudestaan). Kyseessähän on meidän ihkaensimmäinen omilla rahoilla ostettu sohva, jonka puuskuttavat ja huohottavat, mutta muuten mukavat miehet raahasivat eilen kiltisti yhdeksänteen kerrokseen meidän luo. Mää tyksin. Oikein paljon.

Kuvassa on myös avokin kaksi taulua, joiden loppusijoituspaikat eivät ole vielä varmat. Maassa tönöttävän herra sai minulta joululahjaksi kerta on aivan mahdoton Devin Townsend-fanipoika ja toisen on yksi lökäpöksygangsteri taiteillut. Eipähän löydä joka kämpästä, nih.

Tänään, niin kuin monena muunakin päivänä viime aikoina, olen kärsinyt huonosta naamapäivästä. Mikäs siis sen nokkelampaa kuin ohjata katseet muuta kroppaa kohti vieläkin karmaisevimmilla kasvoilla?

Paita - Complot (Argentiina)
Kaikki muu second hand

Arvatkaa vaan kauanko aikaa meni keksiä nerokas otsikkoni? Triplatkaa se ja selviää kuinka kauan nauroin tälle nokkeluudelle. Hihi. Fiksu tyttö.

Uusi päivitetty versio: avovaimo-Babooshka

Muimuimukulat täältä muuttolaatikoiden keskeltä. Minä olen nyt virallisesti osa susipari-yksikköä ja odottelen täällä mielenkiinnolla ensimmäistä riitaa tiskivuoroista. Haha. Kämppä on vielä täysin vaiheessa, mutta tykkäilen kovasti. Ylihuomenna Sotkan sedät saavat luvan raahata meidän uutuuttankiiltävän sohvan yhdeksänteen kerrokseen. Minä nimittäin en kanna enää yhtään rojua minnekään. Näen varmaan kohta untakin tavaroiden siirtelystä. Yhyy.

Ensi viikolla voisin ottaa jotain edustavia kuvia kämpästä niin pääsette näkemään kuinka onnistuneesti/epäonnistuneesti ollaan yhdistelty minun höpöretroilua ja tuon toisen vähän yksivärisempää ja kovasti elektroniikkapainoisempaa sisustusmakua. Onneksi me ei olla tunnettuja turhan tarkkuudesta.

Tässä vielä eiliseltä yksi riemuidiootti kuva, jossa neiti Babooshka näyttää vielä onnelliselta ja autuaan tietämättömältä siitä, että puolessa tunnissa iskee aivan hirmu paha olo ja pakollinen kotiinlähtö. Syyttävä sormi osoittaa kohti bileiden isännöijän kotiviiniä, jota ex-avovaimokkeeni kuvassa piteleekin kätösissään. Ei enää koskaan ikinä kiitos.

Ja vielä pakollinen lähikuva minun uusimmasta Paraphernalia-korustani, jonka adoptoin kaverilta.

Eipä vissiin ole söpöintä pitkään aikaan.