Tänään ei ole hyvä päivä

Minun pyörä varastettiin. Että kiitti vaan ihan helvetisti, kyllähän näitä pyöriä satelee köyhien opiskelijoiden niskaan harva se päivä. Sen kun vaivautuu vaan poimimaan. Ärrinpurrinärrin. Ei se ollut edes mikään maailman hienoin ja kallein kulkuväline, mutta se oli sentään minun oma rakas, jolla olen sotkenut jo yläasteelta lähtien. On se Meri-Toppila vaan niin mukava ja rauhallinen ja rikosvapaa paikka.

Mekko & paita - H&M
Rusettikoru - JC
Vyö - Second hand
Pipo - Seppälä(?)

Olin aamulla vähän kahden vaiheilla, että menenkö illalla fuksisuunnistuksen rastia emännöimään vai tanssitunnille. Nyt on kuitenkin niin perseolo, että eipä tartte kauan miettiä. Viime viikollakin sain sellaista kriitiikkä tanssiopelta, ettei muutenkaan huvittaisi. En muuten varmasti ole huonoin siinä ryhmässä niin en tajua, miksi se on minun kimpussa koko ajan, nyyhkis. Sain kuulla mm siitä, että tanssin jalkaterät sisäänpäinkääntyneinä. Teki mieli huomauttaa, etten voi sille mitään, koska mulla on pahanlaatuinen muotibloggarisyndrooma. Jalkaterät ei vaan suostu osoittamaan ulospäin.

Päivää piristää onneksi se fakta, että eilen poikaystäväni irtisanoi vuokrasopimuksensa. Alan marraskuusta alkaen opettelemaan kuinka eletään ylimääräisen Y-kromosomin kanssa, Iiks!

Väsynyttä kamerataiturointia yhtä väsyneestä tytöstä

Oon selkeästi sairastunut syksyiseen luovuudenpuutteeseen ja täydelliseen kameratoimimattomuuteen. Maailma ei nyt vaan toimi ainakaan siis näin bloggausmeininkien suhteen. Muutenhan syksy on alkanut vallan muikeasti. Oon muun muassa liittynyt Oulun Ylioppilasteatteriin, ilmoittautunut ekskursiolle Parmaan, Italiaan ja huomenna naama suuntaa kohti eteläistä pääkaupunkiamme katsomaan erästä Hyvinkin Aurinkoista Sirkusta. Lupaan pyhästi Helsingissä ollessani käydä fanittamassa jokaista kadulla bongaamaani lempparibloggaria. Tuun repimään hihasta ja todennäköisesti kleptomanioin jonkun ihanan vaatekappaleen siinä tohinassa. Hahaa.

Tässäpä viikon ajalta kertyneitä kökkökuvia, koska pönötys ei selkeästikään nyt ole minun juttu. Ja se kuvien laatu, voi että. Sydän oikein itkee pieniä veripisaroita kun lepuutan mieltäni tässä pikselimössössä.

Paita - Vila
Hame - Henkkamaukka
Kengät & sydänkoru - second hand
Saumasukkikset is love - Kultakissa

Kaikki - Second hand

Hame - H&M
Neuleviitta - Siskolta salalainassa
Polvisukat H&M
Kengät & Rintaröyhelö - Second hand
Laukku - Nanso

Niin että saisi yksi sellainen suhtmukavahko ja kivan huippulaatuinen kamera tipahtaa taikasauvan heilautuksella taivaista, kiitos. Wink wink vaan kaikki, minun synttäreihinkään ei ole aikaa enää kuin nelisen kuukautta. Etukäteislahjat on tosi jees. Tai muuten vaan tykkään susta-lahjat.

Peeäs. Oon ihan mielissäni Suomen Muodin huipulle-sarjasta. Julistauduin jo Team Anttiin niin pääsen samalla vaivalla fanittamaan Oulun omaa poikaa Putkosta ja sitä avantgardistisempaa Cross-Asplundia.

Tuplapeeässää. Nämä kaikki asut oli muuten krapulapukeutumista. Olen ollut viime aikoina hyvin ahkera opiskelija-aktiivi.

Mikä saa yhden pienen tytön täysin sekavaksi?

Nyt ei ole oikein muuta sanottavaa kuin että olen mielettömän onnellinen, että jätin aikoinaan kaikki henkkamaukalla sovittamani ylihintaiset paljettirätit kauppaan.

Tämä paljettioksennus löytyi Oulun Alppistorelta ja kustansi kokonaiset 1,50 euroa. Juhlakansa pääni sisällä kiittä ja kumartaa.

Sisäisen mummon isku (taas!), kanalauma ja oi aah mikä mies

Eilen (ja itseasiassa vielä tänään) minulla oli aivan ihanat vaatteet päällä. Kunnes sain kuulla siskoni ja äitini tuomion: "Taas sulla on jotku mummovaatteet päällä". Ei ollut kuulkaa käynyt pienessä mielessäkään, että näyttäisin mummolta. Minussa vissiin vaan asustaa joku astetta vahvempitahtoisempi mummeli, joka ottaa vallan kun lähestytään vaatekaappia. Nyyh, minulla ei siis itsellä ole hajuakaan kuinka näytetään nuorelta ja freesiltä kakskymppiseltä. Kohta alan kutoa sukkaa, kiikkutuolihan meiltä löytyykin jo. Myös vesijumppa, paritanssit ja kryptot ovat varmaan kohta ajankohtaisia.

Hame - Oxfordista
Paita - kämppiksen tekemä
Kengät - Bianco
Kaikki asusteet second handia

Ehkä minun perhe ei vaan tajua. Niiden sisältä ei löydy mummeleita, jotka vastavuoroisesti kehuisivat minun iäkästä ja arvokasta olemustani. Vähän hyvitti se, että minun siskoni keksi huipun käyttötarkoituksen vanhoille kanapelinappuloille, kun perkattiin lapsuuden lautapelivarastoa. Uusia jääkaappimagneetteja!

Söpöjä kun mitkä. Minusta on muutenkin ihanaa hamstrata kaikkia höpöjä juttuja meidän jääkaapin oveen. Onhan siellä jo kaksi tamponihiirimagneettia, saatanallinen paavi, yksi hyän näkönen mies, paksusuolen vesipesuohje, 40 euron kuitti Hevimestaan oksentamisesta ja ohjeet siihen kuinka saada kauheat jatkot loppumaan. Ne eivät selkeästikään ole minun sisäisen mummoni keräämiä.

Tämän aamuna soundtrackina toimivat ihanaiset Nick Drake ja Tenhi. Mikään muu levy ei tuota minulle krapulapäivinä samanlaista autuutta kuin Pink Moon. Kuunnelkaa levyn nimikkobiisi nyt ja jos mikään sydämessä ei liikahtele, kannattaa olla huolestunut. Saattaa nimittäin olla, ettei sitä sydäntä sitten löydy ollenkaan.

Oon kuulemma Nick Drake-rakkauteni kanssa tyypillinen indienörtti, joka hyvin todennäköisesti myös kuuntelee Anna Järvistä (totta), mutta ääh entäs sitten lälläspöö. Pitäiskö tässä sitten vältellä joidenkin artistien kuuntelemista, ettei vaan sattuisi leimautumaan? Ihmisten arvioiminen musiikkimaun mukaan nyt on kuitenkin aivan kamalaa. Paitsi, että harrastan sitä kyllä itsekin. Olen hyvin pahoillani, mutta ei vaan voi olla hyvä ihminen, jos suosikkiartistina on Scooter.

Ei säälittävä, vaan värikäs syksy

Syksy on minulle pukeutumisen löysäilyaikaa. Jos kesällä jaksaakin vähän panostaa niin päivien pimetessä motivaatio kunnon asukokonaisuuksiin katoaa täysin mukavuuden tieltä. En tykkää yhtään pimeydestä ja jo pelkkä ajatus, että kohta joutuu raahustamaan yliopistolle ja takaisin näkemättä missään välissä päivänvaloa on maaaasentava. Siksi päälle eksyy mahdollisimman paljon väriä, kerroksia ja lämmintä. Ja ehdottomasti pipoja, myssyjä ja huiveja.

Paita - Vila
Hame & kengät - Second hand
Pöllökoru - Argentiina
Huivi - Gina Tricot
Pipo - Jack & Jones
Polvisukat - H&M

Päähineet on nyt hot muutenkin, koska oon suunnitellut vähän tukan kasvattamista. Ehkäpä se kasvaa salakavalan nopeasti, jos en näe koko pehkoa ollenkaan...

Ps. Minun kännykkä on ihan hajalla. Äsken sen soidessa otin sen ilmeisesti liian rivakasti käteen, koska se päätti sammua enkä ehtinyt edes nähdä kuka soittaa. Se myös ilmoittelee tasaisin väliajoin ettei sim-kortin rekisteröinti onnistu tai ettei se tue käytössä olevaa laturia (vaikka se ei edes olisi kytkettynä laturiin). Jonka lisäksi se sammuilee täysin arvaamatta ja usein. Kiva, ei olisi ilmeisesti kannattanut hommata halvinta mahdollista Nokian mallia. Nyyh.

Sukkanauhoja, zombeja ja sosiologiaa

Tässä blogissa harvemmin jaetaan hienoja tuunausvinkkejä tai kuvia onnistuneista tuunauksista. Kas kun tämän blogin yksinvaltias on vähän niin kuin käsi, mitä tulee ompelukoneisiin tai muihin näpertelyhommiin. Tehdään nyt poikkeus, kun kerrankin olen saanut jotakin tehtyä ihan omin pikku kätösin.

Koska teillä kaikilla muillakin luonnollisesti lojuu vanhoja second hand-sukkanauhoja ympäri kämppää, tämä haastava tuunaus on mitä käytännöllisin ja yleispätevin. Itsehän suunnittelin alunperin käyttää kyseistä asustetta päässäni ööh pantana

Näin!

Mutta jostakin kumman syystä näin ei käynyt kauhean usein. Sukkanauha on siis päätynyt päähäni tasan kerran ja silloinkin olimme pukeutuneet Zombie Walk Oulu 2008 varten. Voisinpa oikeastaan jakaa tämän arkistojen helmen kanssanne. Heikkohermoiset tai muuten vain kauniista asioista pitävät katsokaa muualle.

Kämppis on pukeutunut luonnollisesti Kummeli-zombieksi ja minä ranskalainen sisäkkö goes gootti-zombieksi. Meistä löytyy jopa videomateriaalia Kalevan sivuilta. Että jos kiinnostaa nähdä kuinka minä örisen ja linkkaan selkäni pilalle niin tässä olisi. Mielenkiintoinen kokemus, ei voi muuta sanoa. Haha. Todellinen päivä prinsessana.

Mutta siis takaisin sukkanauhaan. Eli nips naps sukkanauha kahtia.

Ja surrurrur ompelukoneella molemmat puoliskot uudestaan omiksi yksillölliksi rinkuloikseen. Ja tadaah käsissäsi on kaksi kuminauhalla varustettua pitsipampulaa, joille voit keksiä miljoonia käyttötarkoituksia. Omani päätyivät ainakin näin aluksi koristamaan polvisukkia

Ja liittyivät osaksi parin päivän takaista olen_tiedostava_sosiologian_opiskelija-lookkiani.

Mekko - Thaimaa
Paita, helmet, vyö - second hand
Sukat - lahja
Kengät - Dinsko

Ei sitä pitsiä vaan voi koskaan olla liikaa.

Kuuntelussa muuten nyt Porcupine treen uusin levyn The Incident. En oo yhtään vakuuttunut. En ymmärrä, miksi bändit/artistit ylipäänsä julkaisevat tuplalevyjä, kun ne hyvin harvoissa tapauksissa kantavat loppuun asti. Kyseisen bändin viime levyllä on vain kuusi biisiä ja se on loistava. Että Steven Wilsonille vaan terkkuja: saa siitä karsintaa käyttää ihan roimalla kädellä ja jättää ne jämäbiisit jollekin kynyille sinkkujen b-puolille. Samaa voisin sanoa Tori Amoksellekin. Kaikella rakkaudella toki.

Nyt voisi tuo yksi neiti tulla kahville niin pääsisin vihdoin katsomaan kauan odotettua 2-hour premiere of America's Next Top Model Cycle 13:aa. Tuolla kaudella on vaan lyhyitä tyttöjä eli alle 173-senttisiä. Jopa yksi minun pituinen! Ooh takuulla parasta viihdettä.

Huomenta maailma täällä uusi joogavirtuoosi

Aah huomenta. Aamukahvi ja yksi päivän parhaista hetkistä käynnissä juuri nyt. Olo on niin kovin kovin seestynyt. Johtuisikohan eilisestä ihkaensimmäisestä joogatunnistani. Kyllä mulle aina sopii "urheilu", jossa maataan ketarat ojallaan ja fiilistellään sitä, miltä oma hengitys tuntuu. Haha ei vaan tottahan sitä ekalla tunnilla pitää ottaa rennosti. En ole vaan ihan sataprosenttisen varma kuinka minun vilkas mieleni soveltuu rauhalliseen makoiluun. Kyseessähän on siis Oulun kansalaisopiston hathajooga, joka on ilmeisesti vähän rauhallisempaa menoa kuin esmes astangajooga. Pittää kattoa jaksanko jatkaa vielä joulun jälkeen vai keksinkö taas uuden hienon harratuksen. Haaveissa olisi ainakin afrotanssia ja jonkinmoista näyttelemistä.

Kansalaisopistossa on se hyvä puoli, että se on tuossa ihan kulman takana niin sinne ja ulos voi huitaista suoraan joogakamppeissa. Oli mulla oikeasti kivatkin vaatteet eilen päällä, mutta ihana sadekuuro kasteli ne likomäriksi, joten tadaah tyylikäs tulen_suoraan_salilta-asu, olkaa hyvä.

Liikuntasalit saa olla ainut paikka, jossa esiinnyn julkisesti haaremihousut päällä. Muuten ei vaan toimi.

Tai ehkäpä olo on seestynyt, koska vietin viikonloppuni rauhallisesti Itä-Kainuussa marjoja poimien ja sienestäen. Ja toimien tunnin koirasitterinä. En oo kuulkaa koskaan tavannut yhtä masentunutta oliota kuin poikaystävän tädin koira Taksu, kun samainen täti poistuu tunniksi paikalta. Voi sitä uikutuksen, syyllistävän tuijotuksen ja ovella ramppaamisen määrää. Vain mäyräkoirat pystyy olemaan näin kokonaisvaltaisen onnettomia, uskokaa pois. Alan epäillä onko ne koiria ollenkaan vai vaan koiriksi pukeutuneita kissoja, jotka haluaa saada lajille huonon maineen.

Taksu ei vissiin kauheasti arvostanut minun seuraani, koska siirsi ruhoaan mielenosoituksellisesti aina, kun yritin rapsuttaa.

Koska tänään olen onnistunut vetämään päälle vain alusvaatteet ja niiden päälle hätäisesti paksun villanutun (terkkuja vaan vastapäisen talon sedälle, yyh) päivän asu-kuvasta voidaan vain haaveilla. Mutta minkäs teet, kun tulet ostaneeksi niin ältsin söpöjä pöksyjä ja rintsikoita, että haluat kuikuilla niitä koko ajan peilistä? En oo vielä kuitenkaan niin ekshibitionistinen, että ottaisin itsestäni kuvia alusvaatteisillani (mitä ilmeisesti harrastetaan parissa blogissa O_o). Tässä on kuitenkin erään täydellisen kesäpäivän hyvin kesäiset vaatteet:

rusettipaita - Siskolta lainassa, merkki Gina Tricot
Sortsit - H&M
Kengät - Citymarket (On muuten samikset äitini kanssa, hihi)

Tänään luvassa vielä uuden laajakaistan hommaaminen ja valtio-opin johdantoluento täysin epäinhimillisesti neljästä kahdeksaan. Huomenna alkaa sosiologian luennot, joista olen innostunut kuin pieni orava ja sitten Oulun yliopiston vuotuinen Vulcanalia, jota enneen etkoillaan meidän kämpillä kämppiksen vaihto-opiskelijaryhmän kanssa. Jee pääsen testaamaan ranskan ja espanjan taitojani. Tai siis poloiset vaihtarit joutuvat kuuntelemaan, kun järjestelmällisesti tuhoan kaiken, mikä heidän kielessään on alunperin kaunista ja hienoa. Hohohohoo.

Miittikivamiitti

Miittailtiin vähän taas kivojen oululaisten ja vähän muualta tulleidenkin kanssa kevyen päiväkahvittelun merkeissä:

Neidit ovat siis näistä blogeista: Oh Molly!, Mikämikämaa, Nukkekoti ja Buttermilk Bisquits.

Emmanuelle ja Bisquits viihtyivät kanssamme parisen tuntia, mutta me loput hurjat tyttöset istuttiin Cafe Sarassa melkein seitsemään asti. Se tekee siis yhteensä viisi tuntia höpötystä vaatteista ja bloggaamisesta. On se vaan niin mukavaa, kun on kerrankin joitakin jotka jaksavat kuunnella blogikouhkaamistani ja jakavat kanssani uusimmat blogijuorut, hahaa.

Wikke ja rouhea ketjukoru ja Riina ja sen ööh todella häiritsevä nenä!

Tytötkin oli silmin nähden innoissaan seurastani. Mutta ainakin niillä oli kauniit ja yhteensopivat kengät. Minä en vissiin ollut saanut tarpeeksi aikaisin tietoa tällaisestä yhtenevästä salakoodipukeutumisesta, joten näytin vähän orpolta omissa popoissani.

Yritin ottaa kahvilan vessassa itsestäni perinteikästä peilikuvaa, mutta onnistuttuani miseraablisti vedettiin kunnon kuvaussessiot ulkona ehtaan muotibloggarityyliin.

Kenkien tuijottelu

Käsi haaroissa (???) ja haaveellinen tuijotus kaukaisuuteen

Catwalk(??)

Too Hotcool!

Tämän jälkeen löydettiin vielä salatie kääpiöiden maailmaan ja ostettiin liian isot ja liian ällöt ja varmasti kesän viimeiseksi jäävät jäätelöt.

Kiitti tytöt, ootte just sopivan höpsöjä.

Oltuani näin mahtavan sosiaalinen otus, tunsin oloni maailman valloittajaksi ja nappasin vielä kotimatkalla itsestäni voittaja-kuvan:

Päähän liimautunut kiiltävä olio - KappAhl
Puuhelmet, vyö laukku & vihreä neule - Second hand
Hame - H&M
Pitsipaita - Lindex
Kengät - Dinsko

Äskein kattoin Harper's Islandin ekan jakson ja se meni aivan liian äkkiä, vaikka muistuttikin myös aivan liian paljon teinileffoja. Mutta hei se tatskajätkä on oudolla tavalla hottis, joten elättelen toiveita, ettei se kuole vielä pariin jaksoon. Huomenna kutsuu korpimaa, joten (toivottavasti) ensi viikkoon mukulat ja ihanaa viikonloppua. Ja oululaiset käykää kattomassa Paskakaupunni Ryn järjestämä ulkoilmaelokuvanäytäntö Ainolan puistossa huomenna klo 21!