lauantai 25. huhtikuuta 2009

Glitterihirmu tanssii ja rakastaa 09


Ne on täällä taas aaa ihanaa!!! Viikonloppu, jolloin saan huoletta olla narsisti. Tuijottaa kuvaani peilistä tuntikausia ja esiintyä täpötäydelle salille kunnon juhlameikissä ja tanssipuvussa.

Kyseessä on siis Yasminen Ry:n eli oululaisen itämaisen tanssin yhdistyksen kolme loppuunmyytyä kevätnäytöstä. Tätä varten minä olen harjoitellut useita hikisiä tunteja lantiotwistejä ja mahapotkuja kuukausien ajan. Tässä viikonlopussa ehdottomasti parasta esiintymisen lisäksi on koristautuminen. On ihanaa päästä kerrankin kunnolla meikkaamaan ja laittamaan hiuksia ja näyttämään aivan uskomattoman kivalta ja oikein tr00 naiselta.

Operaatio lähti käyntiin tämän näköisenä:

Nukuin hyvin kivuliaasti hiuksissani vessapaperisyttyröitä ja aamulla alta paljastui kerrassaan upea Pelle Hermanni-pehko. Tän kampauksen on pakko kestää huominenkin, en tasan suostu tuohon kidutukseen uudestaan. Sadantuhannen pinnin jälkeen pehko näytti jo salonkikelpoiselta ja minä olin valmis meikattavaksi, jonka jälkeen näytin kerrassaan hurmaavalta vampilta:

Vihreää glitteriä silmissä! Ooh lääh Puuh!


Koruina toimivat vanhat Wanhojen tanssikoruni ja tanssipuku itsessään oli teetetty ompelijalla.

Ja koska en ole päässyt päivän Hei_kattokaa_mua_ja_mun lantioita_eikö_ollakin_ihania-fiiliksistä vielä eroon seuraa narsisimin riemuvoitto kuvasarjana:


Ah. On se vaan rankkaa olla niin nätti. Haha. Toivottavasti onnistun joskus saamaan kuvia in action-tilanteistakin.

Tänään olleet kaksi esitystä menivät aikalailla nappiin, vaikka ekassa jalat meinasivatkin pettää alta ja tasapaino niiden kanssa. Mutta muuten koko ryhmäkin esiintyi hyvin valloittavasti. En enää muuten koskaan koskaan sano, että olen huono tanssija. Nyt loppuu sellainen vähättely prkl. Minähän rakastan tanssimista ja esiintymistä. Harjoittelen mielelläni puoli vuotta niitä neljää minuuttia varten, joiden aikana voin esiintyä muille ihmisille. Ja se hymy, joka minulla on lavalla ei ole pakotettua tanssijahymyä.

Huomenna vielä yksi esitys. Ja jaiks se saattaa jännittää vähän tämän päivän esityksiä enemmän, koska katsomossa sattuvat istumaan äitini ja poikaystäväni. Noh. Yritän spotata kaljun pään keskeltä yleisöä ja lähettää lentosuukon.

Nyt nukkumaan. Oon uskomattoman väsynyt ja sekä selkä, että maha kramppaavat yhtä aikaa. Ei kiva.

Ei kommentteja: